minnin maailma

Vai on Jackson kuollut. Ei kyllä itelleni tullut yllärinä, mietin että miten hän muka pystyy ne keikatkin heittämään, kun on huhuttu olleen niin huonossa kunnossa. Ja lapsillekaan ei jäänyt mitään muuta kuin velkaa perinnöksi.. Huono juttu kyllä :/ Mitä ikinä tekikään yksityiselämässään, kyllä ainakin osasi laulaa ja se on arvostettavaa!

Mutta nyt saanko sanoa että: AAH. Nyt alkaa kesäloma. Työt on loppu, vihdoin! Saavat selvitä sairaalassa nyt ilman minuu, se on adios amigos!

Kukat on inspiroinut valtavasti nyt. Se on se kesä vissiinkin sitten Orvokit, kaikki ihanat värit ja muodot! Oli ihanaa kierrellä puutarhalla ja kukkakaupassa ja katsella niitä värejä ja muotoja, AH.

But I Never Heard Them Singing

Ah orvokkeja. Ihanaa kieputella muunkinlaisia kukkia kuin niitä…epäkukkia

Lopuksi vielä kesää kuvina!

We Didn’t Come To Compete

Peeeerhosia kesän kunniaksi! Söpöt perhoskorvikset on ehtinyt jo hummailla monta kertaa korvissa ja aijai että nää päällä tuntee olonsa kesäiseksi!

Elämä on vuoristorataa, eikö se niin mene? Toisinaan minni muistaa päivittää blogiaan, mutta hyvin usein ei

Nyt juuri tämän viikon lopussa loppuu kesätyöt sairaalalla, ja sitten saattaapi taas kesäloman myötä blogi-innostus kasvaa. Nyt oon jo ihan innoissani bloggaamaan, mutta ei vaa oo aikaa tehä koruja. Kyllä tämä tästä, kuhan loma pääsee vauhtiin!!

Ihanaa auringonapaisteisenkesän alkua;

minni ja maailma <3

I Need You

ineedyou:ssa hulluttelin banglejutuilla, halusin kokeilla kaikenlaista uutta ja jännää

Biohartsikurssi-viikko (joka oli ennen kivikurssia, mikä krologinen järjestysvallitseekaan miu postauksissa(?) ) , oli varsinainen irroittelun riemuvoitto. Opettaja käski sekoittamaan pari päivää mitä kummallisempia aineita hartsiin; karvaa, hammastahnaa, vehnäjauhoja, värejä, mitä ikinä mieli teki! Kokeileminen oli mukavaa, sai ihan vain leikkiä ympäriinsä, ja vielä luvan kanssa! Kaksi viimeistä päivää pyhitettiin sille että jostain kokeilusta saadusta ideasta tai jo valmiista möntistä jalostetaan enemmän koruksi asti. Keskustelu käytiin opettajan kanssa mitä tekisi, ja mikä olisi mielnkiintoista. Keskustelusta jäi ainakin mieleen se, että korutaiteessa pyritään tekemään sellaista, jota ei saa kaupasta. Jotain syvempää merkitystä. Se oli hyvä keskustelu.

Keskustelun seurauksena päädyin kokeilemaan rintakoruneulatekniikoita ja tekemään kaksi biohartsirintakorua. Osaan juottaa, hehkuttaa, sahata ja viilata, joten kiinnitysmekanismin piti olla suht helppo että pystyin sen toteuttamaan

Biohartsia (ei lainkaan myrkyllistä, sitä voisi jopa syödä!), sinistä pigmenttiä, messinkilevykiinnitys, leludino, vanha sormus ja päiväkirjan avain.

Biohartsia johon sekoitettu suuria määriä alumiinijauhoa, leluvirtahepo, kangaskukka, helmi ja 50 penninen. Alumiinilankakiinnitys.

Tämä on itseasiassa aika massiivinen,

Mutta niinkuin sanotaan, mitä isompi sitä parempi!

Koska kivenhionta,- leikkuu, ymsmuut isot pörisevät vehkeet olivat vasta tulossa maailmalta kouluun ja osa asennuksessa (jei, kouluun saatiin ihan meitä varte custom made vehkeet), niin viikon kivikurssi oli hieman persoonallisempi kuin odotimmekaan

Ensimmäinen tehtävä oli tehdä isosta ovaalista vuolukiven palasta cameo jostain opiskelutoverista. Se sai olla miten vapaamuotoinen tahansa, sai tehdä vaikka jonkun toverin luonteenpiirteestä. Jätin cameon koululle, joten siitä ei ole kuvaa, mutta ehkä vielä joskus raotan sitä teille Materaalit olivat vapaat. Omassani oli pieniä leluja, mustaa hartsia ja kuparilevyä.

Toinen puolentoista päivän tehtävä kuului näin: Käytä valkoista marmorilevyä kehoon kiinnitettävässä esineessä.

Koska keksin heti mitä teen ja halusin jotain käytettävää, enkä mennyt hirveän yltiöluovaksi tässä tehtävässä, ehdin tehdä kolme rintakorua

Ensimmäisessä on käytetty mustaa hartsia, marmorilevyä, messinkilankaa ja postimerkkia. Toisessa on käytetty postimerkkia (jossa oli Hildegard Knef, kenellekään tuttu mimmi?  varmaan joku saksalainen..), messinkilankaa, marmorilevyä, sinistä huopaa ja valkoista hartsia. Pahoittelen huonoja kuvia

Kolmannessa olin jo tyystin väsynyt tekemään ainaisia messinkilankakiinnitys-rintakoru ratkaisuja, ja väsymyksen vuoksi menin vähän villimmäksi viimeisessä.

Mustaa hartsia,messinkilankaa, marmorilevyä, lelusiivet, vatsatanssikolikko ja muovikupu.

Marmorilevy oli eeeeeritttääiin haurasta, mutta tuntuu kestävän hyvin hartsin kanssa. Napakymppi!

Kyllä se koulu selvästi tuo vaikutteita omiin töihin. Huomasin sen tehdessäni eräs ilta tämän rintakorun. En edes ole paljon välittänyt rintakoruista, mutta nyt on ollut hirveä hinku tehdä niitä (koulun vika! )

All Hope Is Gone